Tänään sit jatkettiin tallin maaluuta ja hyvä rupeaa tulemaan. Kerettiin jonkun verran maalata, kunnes vettä rupes satamaan joten jouduimme lopettamaan nopeasti. Kävin äkkiä ottamassa Mintun päästä ötökkähupun, koska olen kuullut vähän semmosta huhua, et kun huppu rupeaa kastumaan, niin niihin reikiin voi jäädä vettä, jolloin hevonen säikähtää ja tulee vauhko, kun ei nää mitään. En sitten tiedä, et onko totta.
Tuli myös huomattua se, et heti kun ilma viilenee ja vettä sataa, niin Mintun selkä menee heti jumiin. :( Harjatessa veti selkäänsä notkolle ja yritti potkia, mut sain kuitenkin harjattua sen vaikka kuinka yritti simputella jalkojaan. Sitten kuivasin pyyhkeellä selkää, et sain hierottua arnikaa selkään. Vähän aikaa meni ennen kuin Minttu rauhoittui täysin ja jopa rentoutui, kun alahuuli rupes lerputtamaan. :) Siinä sitten laitoin villa"viltin" loimivyöllä kiinni, et sais lämmintä selän päälle. Näköjään ruvettava taas pitämään B.O.T.-fleeceloimea Mintulla, et sais ton selän taas pysymään kunnossa. Oli myös laitettava yöksi fleecepintelit jalkaan, kun se on näköjään ruvennut jotenkin karsinassa "telomaan" jalkojaan. Ilmeisesti hankaa jotenkin lattiaan, kun menee makuulleen ja nousee ylös. Olen sanonut aamutallilaiselle, et laittaa AINA sitä purua sinne sitä mukaa kun sitä lähtee pois, mutta ei mee jakeluun. Aika ohut kerros tahtoo purua olla ja eivät osta purua kuin korkeintaan pari paalia ja sehän ei riitä mihinkään. Silloin tällöin ostaavat lavallisen purua, mut tahtoovat nirsoilla niidenkin kanssa. Mainitsin asiasta, et pitäisi taas ostaa purua, että saisin siivottua karsinan ihan kokonaan ja laitettua uutta purua. Aikovat kyllä ostaa purua, mutta en tiedä et ostavatko lavallisen, vai pari.. :/ Mut sen näkee sit kun tallinomistaja kerkiää töistään käymään purukaupassa.
Huomenna pitäisi olla pouta päivä, mutta nurmikenttä on tämän sateen jäljiltä märkä, joten päätin, et käyn vaan Mintun kanssa maastakäsin kävelemässä pitkin maastoja, et tottuis "uuteen" ympäristöön, eikä tarvii sen takia kuumua.
Olen tässä jo pidemmän aikaan pohtinu tota Mintun "höynöttämistä" ennen yhdeksää illalla. Se ramppaa katoksen ja veräjän väliä ja katsoo pihaan päin. Jonkun aikaa ravaa, mut sitten se kuitenkin lopulta kävelee. Luulenpa, et se on tottunut tulemaan edellisissä paikoissa jo yhdeksän aikoihin sisään, vaikka kuinka yritettäs pitää pidempään ulkona, mutta neiti ei malta kun muutaman heinän korren käydä nyppäsemässä ja taas mennään. Sekä Minttu voi olla herkkä kaikille örkeille, mut ei oo onneks ihoo hangannu rikki. Korkeintaan harjaa ja häntää, mut jouhet ei ole katkeillu.
Mut palaan huomenna asiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti