Päivä 15 ja iltatalli

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen, jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisin mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen

Kuten toisessa postauksessa kerroin tippumisesta, niin ensimmäinen tippuminen elämäni aikana oli Mintulta, joten en tippunut pahasti selästä että olisin murtanut jotain luita. Selvisin vain mustelmilla.

Tulin tossa jokunen aika sitten iltatallin teosta ja se sujui paljon paremmin kuin aiemmin. Minttu on yleensä ollut "äkäinen" karsinassa, mutta nyt se ei välittänyt vaikka minä hääräsinkin siinä samalla kun Minttu söi kivennäisensä ja heinää. Nyt olen kokeillut yhtä konstia, jolla saisin ruvet pois: aluksi puhdistan, jonka jälkeen olen laittanut Tummelia ja päälle talouspaperia ja pinteli. Nyt olen parina iltana tehnyt noin ja näyttäs, että ruvet ovat lähteneet pois. Hyvä niin, että pääsen kylmäämään sitä jalkaa, kun nythän se vain pahentas riviä. :( Nyt myös Mintun etunen on huomattavasti paljon paremman näköinen, mitä se oli vähän aikaa sitten. Vielä kummiskin puhdistan sen betadinella ja laitan siihen haavavoidetta.

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen, jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisin mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen

Ensimmäinen lempiponi:

Hmm.. Olin niin nuori ja siitä on niin monta vuotta aikaa, kun oli lähes joka päivä käymässä Nerkoontallilla, jossa oli minun lemppariponeja/hevosia. Mutta, jos muistan oikein niin se oli Faara Sov, jota sain hoitaa aina silloin kun oli tallilla. :) Se oli kyl todella upea tamma. Rodultaan Faara oli Torinhevonen. Ihastuin siihen hevoseen heti kun näin sen ensimmäistä kertaa ja sain ratsastaa sillä. :) Se oli kyl aivan ihana.

Hevonen, jonka kanssa yhteistyö on kehittynyt eniten:

Eiköhän se Minttu ole, kun tehnyt sen kanssa nyt pari viikkoo maastakäsin työskentelyä. Voi tosin lukea viimeisimmän postauksen eilisestä. :)

Hevonen, jolla en ole mennyt, mutta haluaisin mennä:

Eipä oikein nyt tule ketään mieleen sellaista hevosta, jolla en ole menny, mutta haluaisin mennä. :) Kyllä tunneilla ainakin saa mennä ihan kenellä vaan minkä opettaja laittaa. :)


Uusin hevostuttavuus:

Keskiviikkona menin tallille hyvissä ajoin ja katsoin tuntilistasta, että kenellä menen. Huomasin nimeni kohdalla hevosen nimeltä Iita ja meninkin sitten pukuhuoneeseen laittamaan ratsastuskamppeet päälle, jonka jälkeen menin etsimään Iitan karsinaa ja se olikin helppo löytää. :) Aluksi Iita yritti testata, mutta sitten leppy kun en reagoinu sen testailuun mitenkään vaan harjasin sitä ja putsastin kaviot ihan normaalisti. Iita kyllä oli todella mahtava hevonen. Tahdon mennä uudestaan sillä :)


Hevonen, jolla olen hypännyt isoimman esteen:

Hmm. Esteitä en ole kyllä hirveemmin hypänny, mutta voisin kyllä kuvitella, että Iitalla olen hypännyt isoimman esteen. Remiralla menin viime syksynä, mutta ei minun mielestä se este ollut noin iso mitä nyt. :)

Hevonen, jonka kanssa on onnistunein tunti:

Kyllä se ehkä Iita on, kun vähän tuntuu että on oppinut ratsastsamaan paremmin kuin aiemmin :D Mitä nyt pieniä virheitä tuli tehtyä, mutta sen jälkeen ei tullut valituksia, vaan kehuja :D

Juoksutusta liinassa ja irtona sekä kuulumiset

Nyt vasta kerkeän kirjoittamaan blogiin.

Keskiviikko:

Silloin oli tosiaan ratsastustunti ja meillä oli ohjelmassa puomi/kavaletti tunti. Menin ensimmäistä kertaa Iitalla. Se oli kyllä aivan mahtava, vaikka alus testailikin ratsastajaa, eli aluksi piti tehdä pysähtymisharjoituksia, joten kun minä yritin pysäyttää Iitaa, niin se ei meinannu millään pysähtyä, sitten vasta tajusin, et se voisi ehkä pysähtyä istunnalla ja niinhän se teki. :) Sitten kun sain hevosen pidettyä hallinnassa ja ruvettiin aloittamaan tehtävän tekoa. Aluksi me laukattiin pari kierrosta,jonka jälkeen sitten aloitettiin tehtävän teko. Ensimmäisenä meidän piti mennä puomikavalletti, jonka avulla me opittiin hahmottamaan istuntaa esteellä. Meidän piti ruveta  ennen puomia kevyeen istuntaan. Se tuotti minulle vähän hankaluuksia, koska ainoastaan olen tätä aiemmin mennyt kerran esteitä vuoden sisään. Jonkun ajan päästä osasin mennä paremmin. Sitten kun saimme kaikki mentyä puomit, niin sitten menimme punaisella merkatun radan. Sitten kun taas se meni hyvin, niin sitten tehtävä "vaikeutui" ja menimmekin kaikki kolme estettä laukassa. :) Minun ENSIMMÄINEN kerta, kun menen laukalla esteiden yli. :D Tunti meni kyllä ihan hyvin, mitä nyt pieniä virheitä tuli, mutta ne kyllä korjaantuu ajan kanssa. Mm. seuraavalla kerralla yrittävä hartiat pitää rentona ja rinta eteenpäin, sekä ympyrän ratsastettua pyöreeksi eikä miten sattuu. :D Sekä hiukset ovat tällä kertaa letillä, niin eipähän tule TAAS valituksia. Nadja voit lisäillä tosta tunnista vielä jos olen unohtanut jotain :)

Lauantai: Eilen oli kyllä hyvä sää, joten päätin juoksuttaa Mintun satulalla ja sivuohjilla. Kun sain satulan laitettua selkään ja rupesin satulavyötä kiristämään. Tuli sitten huomattua, et neiti on taas laihtunu ja satulavyö jäi löysälle vaikka vyö olikin viimeisissä rei'issä (vyö 120cm), joten sitten kun hommaan sen uuden satulan ensviviikon perjantaina, niin pitää ostaa näillä näkymin lyhyempi vyö. Aluksi annoin Mintun kävellä rauhassa jonkun aikaa, kunnes päätti itse ruveta ravaamaan. Ensimmäisenä mentiin oikeaa kierrosta, jolloin Minttu vaan ravas enkä meinannu saada laukkaa nousemaan millään. Jonkun aikaa se siinä ravas, kunnes otti pari laukka askelta ja siirtyi takaisin raviin. Yritin uudelleen saada nostamaan laukan, mutta ei noussu millään vaan vaihtoi suuntaan vasempaan kierrokseen ja rupesi laukkaamaan. Vasempaan kierrokseen osaa mennä paremmin kuin vasempaan. Pitäs vaan harjoitella ton laukan kanssa. Silloin kyllä rupean työskentelemään ton laukan kanssa kun saan sen satulan hommattua. Minä en tolla satulalla enää ratsasta ikinä, kun kipeytti Mintun selän pahasti. Nyt kummiskin antaa laittaa satulan selkään ilman minkäänlaista kiukuttelua. Ja selkä parempana, kun saanu juosta ja pukitella ilman ratsastajaa, sekä olen hieronnu arnikalla + laittanu selän päälle lämpimän viltin yöksi. Kengittäjä sanoi, että pukkilaukka tekee hyvää selälle, kun se venyttää lihaksia ja jos jonkilainen jumi onkin, niin se aukasee kaikki jumit.

Juoksutuksen jälkeen otin kaikki muut varusteet pois päältä, mutta jätin suitset päähän. Mentiin "kentälle" ja päästin Mintun irti. Lähti heti rauhallisesti hölkkäämään eikä edes energiaa ollut vaihkoiluun. Aina kun lähestyin Minttua, niin arvasi että mitä on tiedossa ja lähti juoksemaan. Jatkoin sitä niin pitkään, kunnes käänsin Mintulle selän ja jos ei heti tullut luokse, niin uudestaan juoksemaan. Jonkun aikaa piti juoksuttaa ennen kuin tajusi mikä tämän homman nimi on. Sain myös Mintun ympyrälle juoksemaan ilman minkäänlaista narua. Kun sain juoksutettua jonkun aikaa ja sitten viimeisellä kerralla käänsin selkäni ja katsoin sivusilmällä, niin Minttu tuli hyvin rauhallisesti minun selän taakse ja pysähtyikin riittävän kauaksi kunnes annoin merkin saada tulla lähemmäksi. Siinä se sitten tuli luokseni ja sain paijata sitä niin paljon kun vaan jaksoin. Sitten kun paijasin sitä ja lähdin kävelemään. Minttu käveli aivan minun takanani ja sitten kun pysähdyin, niin Minttu pysähty heti eikä meinannu rynniä. Turpa oli aivan minun selkäni takana eikä pää ollu minun vierellä. Peruutuksetkin onnistuivat ihan hyvin, vaikka aluksi ei meinannu ymmärtää.. :) Heti kun aikoikin peruuttaa, niin hirmu kehut. Kun kaikki näytti menevän hyvin, niin oli hyvä lopettaa tyytyväisenä. Pesin myös Mintun takajalan, kun ruvennut kunnon rupia tulemaan eikä varmasti lähde millään pois. Kaikki mahdolliset aineet kokeillu ja tuntuu vaan että tulee vaan koko ajan lisää. :/ En ikinä pääse kylmäämään tota jalkaa, jos koko ajan tulee jotain rupia. Ei limapussintulehdus pääse koskaan parantumaan. :( Eläinlääkäri sanoi, että saa ihan normaalisti liikuttaa, mutta kylmäystä 2x/pvä 15-20min. Jos ei rupea parantumaan, niin soitto eläinlääkärille, niin katsotaan, jos sais jotain antibioottia tai jotain muuta.

Pientä taukoa blogissa...

Nyt on ollut pientä taukoa blogissa, koska en ole kerinnyt käymään koneella koulukiireden takia. Tänään en kerkiä käymään Minttua "liikuttamassa", koska minulla on ratsastustunti ja illemmalla olen väsynyt. Korkeintaa käyn vaan tallilla ottamassa Mintun sisälle ja that's it. Huomenna on enemmän aikaa, jos kerkiän koulutehtäviltä, koska minulla on itsenäisiä suoritettavia ja ne pitäisi tämän jakson aikana tehtyä, että pääsen kokeen ja kurssin suoritettua. Joten eipä minulla tässä sen enempää kerrottavaa.. :) Kirjoittelen kyllä mahdollisemman pian ja jatkan postauksen kirjoittamista, kun kerkiän kirjoittelemaan.

Päivä 8 ja eilisiä kuulumisia

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen

 Tänään aion kertoa hevosesta, jonka selkään haluaisin vielä päästä. Tosin niitähän on vaikka kuinka paljon, mutta kirjoitan kahdesta hevosesta :). Muistelen monen vuoden takaisia ratsastuksia ja lempihevosia, niin ihan ehdottomasti haluaisin vielä joskus mennä Suomenhevostammalla Postin Toive "Tonttu". Se oli kyllä paras hevonen, mitä Nerkoontallilla oli monta vuotta sitten. Tonttu asustelee nykyään sukulaisen luona ja voisin joskus käydä tyttöä katsomassa ja samalla kysyä, että voisinko kokeilla Tonttua.

Haluaisin myös mennä Kamilla, koska siitäkin tahtoo olla aika monta vuotta, kun viimeksi olen herran selässä istunut. :) Pitäisi kyllä ihan varata aikaa ja käydä moikkaamassa sekä kysyä Kamin nykyiseltä omistajalta että voinko kokeilla ponia. :) Mutta eipä tästä sen enempää.

Eilen oli kylmä ja tuulinen ilma ja hevoset olivat vähän virkeällä päällä tuulen ansiosta. Toisen hevosen omistaja oli aamulla taluttanut Pisaraa toisella alalla ja Minttu reppana oli luullut, et se jää yksin laitumelle ja oli sitten "hädissään" lähtenyt juoksentelemaan ympäri laidunta. Siinä samassa Suokki oli kanssa innostunut ravaamaan ja oli riuhtassut omistajaansa niin pahasti, että omistaja oli kaatunut maahan ja loukannut kylkensä. Myöhemmin kuitenkin päätin ottaa Mintun käsittelyyn ja juoksuttaa. Juoksuttamisesta ei tahtonut mitään tulla, kun tuuli. Sain kummiskin sen verran juoksutettua, et nosti laukan molempiin suuntiin. Ratsastamisesta ei tule vielä mitään, koska en ole vielä sitä uutta satulaa hommannut, joten sen aikaa teen kaikkea muuta. Hommasin myös Mintulle uuden ravisilan, jossa on säkätilaa, niin vois olla ehkä vähän helpompaa ajaa sopivammalla silalla kuin epäsopivalla.

Perinteiset silat korkealla säkätilalla. :)

Päivä 6 & 7 sekä venyttelyä

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen

Eilen jäi kirjoittamatta seuraava postaus, mutta kirjoitan sen nytten että päästään jatkamaan postausta. Kirjoitan ensimmäisenä kilteimmästä hevosesta, jonka olen tavannut.
Kesällä 2007 sain tietää, että "kaverillani" on oma hevonen jonka äitinsä oli sen ostanut. Se asusteli silloin Nerkoontallilla ja sillä ei saanut ratsastaa kukaan muu kuin hoitajat ja omistaja. Minähän en vielä silloin saanut olla edes sen hoitaja, kunnes sekin muuttui. Kaverini sai tietoon, että tallipaikka oli menossa alta ja oli saatava uusi paikka. Minä sitten kävin kyselemässä ravitallilta, jolla oli yksi kesä töissä, mutta siellä ei ollut hevoselle tilaa. Onneks soitin yhdelle miehelle, jolla oli jo ennestään kaksi lämppäriä laitumella. Sinne saimme hevosen vietyä sinne. Se vieminen tapahtui ratsain. Otettiin "poni" tallista ja varustettiin se. Sen jälkeen talutettiin hevonen harjoitusraviradalle, koska se oli siinä matkan varrella. Hyppäsin selkään ja kävin "väsyttämässä" hevosen, ettei se sitten asfalttitiellä rupeais temppuilemaan tai tekemään mitään muutakaan. Ihmeen hyvin kyllä matka meni ja olin kyllä ylpeä pojasta. Kävimme muiden kanssa maastoilemassa ja yksi tyttö halusi kokeilla Kamia ja minä sitten hyppäsin Ilona nimisen tamman selkään. Kun päästiin takaisin tallille, niin Kami ja tyttö jäi taemmaksi meistä ja sitten kun oltiin jo tallin pihassa ja ruvettiin riisumaan hevosilta varusteita, niin ei vieläkään näkynyt viimeistä ratsukkoa. Vähän ajan päästä huomasin, et Kami ja tyttö oli sillalla tulossa ja Kami oli ruvennut hyppimään pystyyn. Onneksi tyttö oli tullut alas, ettei se tippunut selästä. Se oli kyllä hurjannäköistä. Kami ei tehnyt minulle koskaan pahaa ja sain ratsastaa sillä joka päivä. Ratsastin samalla laitumella missä muutkin hevoset olivat, eikä ne välittäneet mistään. Kami on kyllä vieläkin niin symppishevonen <3

Nyt kirjoitan "hirveimmästä" hevosesta, jolla olen ratsastanut. Se oli toissa syksynä vaellusratsastuksella, kun sain alleni Ranskalaisen puoliverisen Lignieren "Lillin". Minulle sanottiin, et kannattaa olla raippa, koska se on ihanan laiska. Eihän minulla mitään raippaa ollut ja niinhän siinä kävi, että me jäimme aina taakse muista ratsastajista, joten oli nostettava laukka että sain muut kiinni. Takana olevatkin joutuivat ottamaan kiinni, että saatiin pidettyä sopiva väli. En ikinä halua enää sitä hevosta alleni.

Eilen myös tein nopean talutusratsastuksen ja huomasin heti ettei Minttu olisi halunut ketään ihmistä selkään, koska heti kun ihminen nousi selkään, niin Minttu yritti näykästä minua. Myös talutuksen aikana Minttu yritti monta kertaa hivuttautua lähelle minua, että pääsee näykkäsemään. Ratsastaja yritti pitää mahdollisemman kaukana Mintun minusta, mutta Minttu yritti olla kokoajan ovela ja hivuttautui vaan lähemmäksi. Jouduin nostamaan kättä monta kertaa, niin se loppui jonkin ajan päästä. Kun kävimme muutaman kierroksen kävelemässä, niin sitten varusteet pois ja jalkojen venytystä. Sain takajalkoja venytellä aika pitkälle ja ylös, jolloin Minttu rupesi rentoutumaan. Tuntui vähän jäykän oloiselta ja Minttu vaan "örisi" kun nautti, kun sai hoitoa. Teimme myös muita venytyksiä mm. porkkana pitkin kylkeä, jolloin saa kanssa selkää venytellä sekä kummarruksia, mutta heti kun menossa alaspäin ja polvirupeaa koskettamaan maata, niin äkkiä ylös. Kyllä se vielä joku päivä uskaltaa kumartaa kun tajuaa jujun. :) Tänään olisi tarkoitus juoksuttaa liinassa, mutta sitten en jos nurmikko on märkä. Pitää sitten irtona juoksuttaa, kun se ei oo enää pitkään aikaa kaahottanu niin paljon, että kylkimyyrynä menis pitkin nurmikkoa kun revittelee menemään. Viime kerralla juoksutin, niin se kyllä meni todella rauhallisesti eikä ravikaan ollut kovan oloista. Kun Minttu innostuu, niin se vetelee pukkeja ja murat vaan lentää päälle :) Mutta toivottavasti sais nyt jonkinlaisen videon tehtyä juoksutuskesta. :)

Päivä 5 - Hulluin hevonen, jolla olen ratsastanut

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 - Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen.

Tämän päivän postauksesta ei ole kerrottavaa, koska en muistaakseni ole kenelläkään "hullulla" hevosella, joka vetelee pukkilaukkaa ympäri maita ja mantuja :DJos ei sitten lasketa Minttua hulluks, kun vetelee välillä kiitolaukkaa pitkin teitä. :)

Päivä 4 - Hevonen, jota ikävöin eniten

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen.


Tässä postauksessa kerron, ketä hevosta ikävöin eniten ja eiköhän se oo kaikille selvää et ikioma hevonen on se tärkein ja ikävöin vaikka näänkin sen joka päivä. :) En voisi kuvitellakaan elämää ilman hevosta.

Päivä 3 - Ensimmäinen hevonen, jolla ylitin esteen

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen.


Tänään taas kerron, kuinka ja kenellä hyppäsin ensimmäisen esteeni. Tosin en muista millä hevosella minä ihan ensimmäisen esteen ylitin, joten niitä voi olla muutama mm. Humu-Harkko, Taige, Faara Sov, Postin Toive, Bonjour "Bona". Jonkinlainen muistikuva on, että hyppäsin ainakin Faara Sov nimisellä hevosella tutummin Faara. Ainakin sen muistan, kun olin ihka ensimmäisissä estekisoissa ristikkoluokassa ja menin Bonalla. Tosin serkkuni meni ennen minua samalla hevosella, joten senhän tietää että hevonenhan kielti muutamalla esteellä eikä suoriutunut radasta puhtaalla tuloksilla, joten ruusuke jäi saamatta. Epäilen kyllä, että Bona väsyi jo siinä vaiheessa kun se hyppäs jo serkkuni kanssa. Olin kyllä niin nuori, etten tahdo enää muistaa kovinkaan paljon asioita mm. siitä et kenellä olen mennyt ensimmäisen kerran ja kuinka monella hevosella olen ratsastanut.

Mutta huomenna taas uutta postausta kehiin :)

Pikavisiitti hevosen selässä

Tuli sit käytyä pikaseen Mintun selässä. Ei oikein vielä kärsi ratsastaa kunnolla kun toi lonkka tahtoo olla pikkasen kipee vielä. Vähän tunnustaa et nyt ei ole kyl kaikki kunnossa tossa jalassa. Voi olla hiusmurtuma, mutta silti pystyn kävelemään. Tosin jos istuu pitkään ja sitten lähtee kävelemään, niin silloin vähän aikaa on kipeä ja joutuu "nilkuttamaan".

Huomenna olis ratsastustunti, mutta peruin sen. Nooh. Ens viikolla sitten <3

Pieni "videopostaus"

Tämmöstä meillä aina välillä.. :/ Suokki on sitten ku ei olis tehny mitään.

Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.
Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla en ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteen.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen.

Tarkoitukseni on tässä blogissa on kertoa ensimmäisestä hevosesta, jonka selästä olen tippunut.

Uskokaa tai älkää. Ihka ensimmäinen tippuminen tapahtui vain muutama päivä sitten, kun Minttu lähti kiitolaukkaamaan kohti tallia ilman minkäänlaista kontrollia. Eteen tuli tallinomistaja ja Minttu teki äkki käännöksen talon edestä kohti tallia ja samalla sitten sivuloikan. Ennen tätä tapausta en ole koskaan aiemmin tippunut kenenkään hevosen selässä. Se oli kyllä hurjin kokemani tapaus. Mutta kertahan se on ensimmäinenkin, mutta ei varmasti viimeinen.

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin

Päivä 1 Ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin.Päivä 2 Ensimmäinen hevonen, jolta putosin.
Päivä 3 Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 Kiltein hevonen jonka olen tavannut.
Päivä 7 Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 Hevonen jonka kanssa yhteistyö on kehittyny enite.
Päivä 11 Hevonen jolla ei ole mennyt, mutta haluaisi mennä.
Päivä 12 Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 Hevonen jolla on hypännyt isoimman esteensä.
Päivä 14 Hevonen jonka kanssa on onnistunein tunti.
Päivä 15 Hevonen jolta on tippunut pahiten.
Päivä 16 Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 Hauskin hevonen jolla olen ratsastunut.
Päivä 18 Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 Pienin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 21 Suurin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 22 Itsepäisin hevonen jolla on ratsastanut.
Päivä 23 Hevonen jonka haluaisi omaksi.
Päivä 24 Elämäni tärkein hevonen.


Nyt kerron ensimmäisestä hevosesta, jolla olen ratsastanut. 

Aloitin ratsastuksen ensimmäisellä luokalla ja ratsuksi sain M.N. Marine Bluen (Mantu) tai Lady IV:n (Leidi) en muista kun siitä oli niin pitkä aika. Kummatkin olivat aivan ihania poneja. Kun kasvoin isoksi poneista, niin siirryin isompiin hevosiin. Ensimmäinen oikea hevonen, jolla ratsastin oli Taige.

Tässä ensimmäisiä hevosia/poneja, joilla olen ratsastanut.

M.N. Marine Blue "Mantu"

Lady IV "Leidi"

Taige

Huomenna ajattelin kertoa ensimmäisestä hevosesta, jonka selästä olen joskus tippunut.

Touhupäivä hevosten kanssa

Tänään sit päätin touhuilla hevosten kanssa laitumella. :) Pitkästä aikaa sain jopa suokin peruuttamaan kävelemällä itse sitä kohti. Ja sehän toimi todella hyvin. Jopa seuras minua ja pysähtyi aivan taakseni kun minäkin pysähdyin. Mintun kanssa myös harjoiteltiin laitumella johtajuushommia, mutta suokki on aina niin seurallinen, et tulee hääreemään siihen samaan paikkaan missä Minttukin. Kun vietin jonkun aikaa hevosten parissa, niin menin sitten tekemään muuta. Minua ärsyttää se, kun suokin omistaja ei voi edes touhuilla sen kanssa mitään. Korkeintaan vaan taluttelee ympäri kenttää. Eikä sillä pysty edes ratsastamaan kun ensinäkään ei toimi ollenkaan, koska puree kuolaimeen ja ei auta edes pidätteet kun paahtaa mJoenemään eteenpäin. Olen kyllä sanonut piikeistä, mutta eivät tee asialle mitään. Sanoi vaan eläinlääkärille torstaina, et katsotaan niitä piikkejä sitten joskus. Tuskinpa edes soittaavat, kun viimeks katottu suuhun öö.. 5-6 vuotta sitten. :/ Toinen syy minkä takia ei liikuteta on puhkuri, joka on minusta pahentunut, mutta eivät päästä vielä menemään. Huoh..
           Itse olen pitänyt Mintusta huolen, ettei se edes jää huonolle hoidolle. Tänäänkin kävin tarkistamassa Mintun karsinan perusteellisesti läpi ja kas kummaa.. Sieltähän löytyi vielä märkiä puruja vaikka kuinka paljon. Ei ku vaan siivoamaan. Yleensä tahtoo toi karsina jäädä siivoamatta huolimattomasti ja itse olen sitten siivonnut sen päivällä.

Tänään myös otin hierojaan yhteyttä sähköpostilla. Joten odotetaan viestiä. :)

Lisää bannereita kaivataan

Vielä, jos joku haluaa tehdä jonkinlaisen bannerin, niin saa ottaa kuvia vapaasti meidän blogista. Inka tekikin ensimmäisen bannerin, joka oli minun mielestä hyvä. Lisää odotetaan, että pääsette valitsemaan parhaan bannerin ja se kenen banneri on ylivoimaisesti hyvä, niin se tulee meidän banneriksi. :) Toki voin joskus vaihdella bannereita, joten kaikki bannerit varmasti tulevat jossain vaiheessa käyttöön. :)

Johtajuusharjoituksia ja juoksutusta

Tänään on aivan ihana keli, mutta itse en vielä kärsi nousta selkään, kun jalka on sen verran vielä kipeä. Minttu ei meinannut millään tulla laitumelta, mutta lopulta sitten suostui tulemaan, koska ei malttanut olla saamatta porkkanaa. :) Sitten kun sain Mintun otettua kiinni, niin menimme suoraan "kentälle". Sitten alkoikin se meidän johtajuusharjoitus joka ei meinannut onnistua kun ruoho oli kiinnostavampaa kuin mikään muu sillä hetkellä. Sitten kun huomas, et mullahan oli naposteltavaa, niin sittenpä mieli muuttui.

Ensimmäisenä leikittiin seuraa johtajaa. Kävelin ympyröitä ja mutkittelin. Minttu seurasi perässä kuin joku koira. Sitten kun pysähtyi, niin Minttu pysähtyi aivan minun taakseni pää suurin piirtein olkapääni kohdalla. Kehuin ja annoin palkkion. Sitten jatkettiin ja tehtiin mm. peruutuksia ja takaosan väistöä. Toimi yllättävän hyvin, kun tiesi aina kun onnistuu jossain niin saa palkkion. :)

Yritin saada Mintun kumartumaan, mutta neitipä se ei heti hoksannut et mitä pitää tehdä, vaan yritti saada porkkanaa jalan toiselta puolelta :D Sitten kun se oli rupeamassa kumartumaan ja toinen jalka osui maahan, niin neiti säikähti eikä sitten yrittänyt uudelleen, kun se hermostuu, jos ei onnistu. Sitten kun palkkiot loppu, niin lopuksi vielä juoksutin molempiin suuntiin ja näytti että oikea kierros oli jäykempi kuin vasempi. Minttu nosti vasempaan kierrokseen laukan, mutta oikealla kierroksella laukkas vaan muutaman askeleen ja kaatui koko ajan sisälle päin. Kun sain juoksutettu, niin annoin sen syödä heinää. :)

Huomasin eilen illalla, että kengittäjän laittama paikka oli lähtenyt kokonaan vasemman puolen kaviosta ja nyt siinä on kiva reikä. Jospa tuo kenkä nyt ens kuuhun pysyis.

Varusteet

Kerronpa nyt ihan suoraan mitä kaikkea meillä on minkäkin verran, niin ei tarvitse sitten miettiä et minkä takia noin paljon kaikkea on.

2x 300g toppaloimi
2x fleecevuorinen sadeloimi
3x perusfleeceloimi, josta yksi B.O.T-fleeceloimi
1x fleececooler
1x fullneck fleeceloimi
2x "vilttiä"
2x villaloimi, joista toinen highneck
3x perussuitsia
1x kuolaimettomat
2x 120cm satulavyö, joista toinen anatominen
8x satulahuopa
1x teddyromaani
1x takaakohottava romaani
1x pintelit
1x verkkoloimi
9x riimu (?)
5x riimunnaru
1x ratsastusloimi
1x fleecepintelit
1x akryylipintelit
1x joustopintelit + patjat

Tässä taitaa olla kaikki, mitä löytyy. Satula huopia ja riimuja enemmän, mutta niitä kyllä likaantuukin sitä mukaa mitä saa pestyä. Onpahan puhtaita käytössä, kun tallilla ei ole pesukonetta hevosloimien ja huopien pesuun, joten joutuu pesemään käsin. Sekä ulkoloimia on normaalia enempi, kun toinen hevonen repii kaikki mahdolliset loimet päältä. Jos sattuu sellainen päivä, jolloin loimi on riekaleena, niin eipä siihen hätään lähetä minnekään uutta loimea ostamaan, joten aina on oltava tavaraa jemmassa.

Eli en ole varusteratsastaja, vaikka joku niin väittääkin.. Tai periaatteessa olen, koska ilman varusteita ratsastamisesta ei mitään tule.

Jospa tuo pieni informaatio riittää Anonyymille!

Myytäviä tavaroita

Seuraavat tavarat myynnissä:

135g HorsePower merkkinen 100g:n välikausiloimi. Loimesta uupuu häntäläppä ja pehmusteet valuneet selän päältä pois. Hinta 10€ sis. postit.

NoTurn-Butsit kokoa Cob. 10€ sis. postit

Full-kokoiset jänne- ja hivutussuojat 20€ sis. postit

Horzen ProSoft-suojat koko M. Hinta 20€ sis. postit

125cm TM:n ötökkäloimi kiinteällä kaulakappaleella ja mahaläpällä.  Minulle myyty 135cm. Hinta 15€ sis. pk:t.

Uutta banneria kehiin

Nytpäs päästänkin teidät lukijat hommiin. :) Pääsette tekemään meille uutta banneria. Kuvia löytyy blogista. ;)  Kun ootte saaneet bannerit tehtyä, niin lisätkää se omaan blogiin, niin minä käyn katsomassa + kopsasemassa ja teen postauksen, josta saatte sitten valita hienoimman bannerin ;)

Raspauspäivä

Aamulla yhdeksän jälkeen ell soitti minulle, et tulis raspaamaan ne hampaat 12.30-13.00 maissa. Sitten se soitti minulle 11.30, että muistan käydä 11.45 antamassa Mintulle rauhoittavan. Ensimmäistä kertaa sain kummatkin hevoset sisälle ja se on jo saavutus, kun keksi tyylin. :) No.. Meni aikaa ennen kuin sain ensimmäisenä Mintun kiinni ja ajoin sit Suokin pois ettei se tule samasta aukosta aidan toiselle puolelle. Kun sain Pisaran vähän kauemmaksi, niin pyöräytin Mintun aidan toiselle puolelle ja veräjä kiinni. Vein Mintun harjauspuomille odottamaan siksi aikaa, että saan Pisaran kiinni ja vietyä talliin. Kun Pisara oli tallissa, niin otin Mintun sisälle ja hörinä rupesi toisesta karsinasta kuulumaan, kun Pisara luuli, että Minttu ei tulekaan talliin. :) Siinä sitten yritin Mintulle rauhoittavan antaa, mutta ei tahtonu mitään tulla, kun se rupes heiluttamaan päätään ja venkslaaman kielensä kanssa. Sain kun sainkin sit lopulta kaikki annettua mitä pitikin ja päästin vapaaksi karsinaan. Kun ell tuli paikalle, menin katsomaan miten on ruvenut rauhoite vaikuttamaan, niin Minttu oli jo raukean oloinen. Sitten kun sain kiinni, niin Minttu olikin virkeällä päällä. Ell meinas et annettas vielä vähän rauhoitetta piikillä, mutta sitä ei tarvinnu kun rupes pää nuokkumaan. Kun saatiin suunavaaja laitettua päähän, niin siinä meinas tulla ongelma kun Minttu särki ensimmäisellä kerralla ne (kahdesta reiästä tuli yksi iso), joten jouduimme tekemään solmun toiselle puolelle, et saatiin ne kiinni. Sitten kun avaaja oli suussa, niin ei meinannu raspauksesta tulla mitään, kun Minttu rupes kaatumaan ja piti koko ajan herätellä sitä et pysyis pystyssä. Lopulta jouduttiin laittamaan huulipuristin, et sais raspattua. Hampaissa ei onneksi ollut pahoja piikkejä, mutta epätasaisuutta niin oikealla kuin vasemmallakin puolella ylhäällä ja alhaalla. Pienetkin epätasaisuudet tuottavat Mintulle ongelmia. :(

Sanoin myös ell:lle Mintun turvonneesta ja lämpimästä takajalasta, niin se katsoi sitä ja sanoi, että limapussin tulehdus. Hoitona määräsi kylmäystä 2x/pv 10-15min. ajan. Minttu ei oikein tykkää suihkuavasta vedestä, vaan se on aina kääntymässä pois päin tai nostamassa jalkoja. Pitää jääpusseja hommata tai sit jos sijottais rahaa kylmäsuojiin. :)

Hörähdys!

Terveiset täältä laitumelta. Ajattelin kertoa vähän eilisestä tapauksesta. Omistajani tuli toisen kerran jo ratsastamaan minulla. Otti minut pois kaverini luota ja jäin vielä vähäksi aikaa syömään aidan puolelle ruohoa. Kun omistaja sai minut kiinni harjauspuomiin, niin en minä päässyt enää syömään pitkää heinää kun omistajani  poikaystävä oli sen ajannut ruohonleikkurilla pois. Omistaja harjasi minut puhtaaksi ja laittoi kuolaimettomat päälleni martingaalin kanssa, koska nyt kuolaimet tekevät kipeää suuhuni piikkien takia. Kun satula tuli selkääni ja vyö kiristyi tunsin oloni epämukavaksi, joten päätin kokeilla vähään omistajaa. Omistaja komensi ja minä lopetin heti testailun. Kun satula vyö oli tarpeeksi kireellä, niin omistaja hyppäs minun selkääni ja lähdettiin matkaan. Päätin taas ruveta testailemaan omistajaa ja käännyin takaisin tallille päin, koska minua ei kiinnostanut enää mennä sitä samaa reittiä kävelemään ja olisin halunut olla lähellä kaveriani. Hörr... Kun päästiin menemään pikkasen matkaa tietä pitkin, niin lähdin aluksi ravaamaan ja sitten nostin jo laukan. Hihi.. Omistajani ei voinut tehdä minulle mitään kun minä vaan kiihdytin vauhtia enkä kuunnellut pidätteitä. Vauhti kiihtyi ja omistajaani rupesi pelottamaan. Kun omistajani sai lopulta minut pysähtymään ja käänsi minut ympäri jolloin matka jatkui käynnissä takaisin tallille päin. Kiihdytin käyntiäni ja sitten kun pääsimme TAAS siihen isommalle alalle jossa käännetään jotain isoja nelipyöräisiä hirviöitä niin omistajani käänsi minut taas takaisin rantaan päin ja käveltiin vähän matkaan kunnes taas kyllästyin siihen. Nyt vauhti oli kovempaa kuin edellisellä kerralla. Minä en meinannut taaskaan pysähtyä, mutta vastaan tuli pelottava iso valkoinen hökötys, jota ihmiset sanovat puupinoksi. Katselin sitä vähän aikaa kunnes omistajani käänti taas minut. Minulle tuli kiire takaisin kaverini luokse ja vauhtia minulla varmaan oli 80km/h. Kun vastaan tuli mutka oli pakko vetää mutka suoraksi ja mennä vuokrapellolle. Saattaa vuokraajat tykätä hyvää kun näkyy revittely jäljet. Vauhti ei hiljentynyt ollenkaan ja eteeni tuli ukko joka rupesi huitomaan etten juokse päin traktoria. Tein sitten äkki käännöksen ja yhen äkin selässäni keveni. Omistajani oli ilmeisesti tippunut selässä. Menin katsomaan, niin siellähän se makasi maassa ja nousi hetken päästä ylös istumaan. Sitten kun pääsi jaloilleen ja tuli minun luokseni ja otti varusteeni pois päältä ja laittoi riimun takaisin päähäni. Sitten minä tiesin mitä seuraavaksi oli luvassa, joten osasin varmistua asiaan. Hoitajani laittoi veräjän kentältä kiinni ja aukaisi toisen veräjän, että pääsin sinne omistajani kanssa. Sitten kun veräjä oli kiinni, niin omistajani päästi irti. Minä lähdin juoksemaan ilman minkäänlaista käskyä. Minulla oli intoa liikaa. Sain energiani ruohosta. Pitihän sitä näyttää miten minun pylly lensi ja sitten vielä inahdinkin. Omistajani jätti minut juoksemaan kentälle yksin ja juoksin niin pitkään kun vaan jaksoin. Sitten kun rauhoitun, niin omistajani otti minut kiinni ja päästi kaverini luokse. Tosin ei se ole oikeasti kaveri kun se näykkii ja komentaa minua. :( En tykkää yhtään sellaisesta käytöksestä.  Saatiin olla ulkona vielä jonkun aikaa ennen kuin meidät otettiin sisälle. Sisällä ollessa omistaja puhdisti minun haavani jollain ihme aineella. Minä en siitä tykänyt vaan nostelin jalkaani kokoajan. Omistajani sai kuitenkin puhdistettua haavan ja laittoi siihen sitten jotain kylmää (ilmeisesti helosan-betadine seosta) ja pintelin siihen, että se hautuu ja ei lika tartu karsinasta. Lopuksi omistajani hieroi selkääni, joka tuntui hyvältä. Sitten kun hieroi kipeästä kohdasta, niin minun oli protestoitava. Omistajani tietää, että minulla on silloin tällöin selkäjumeja, jos esimerkiksi kylmä tarttuu selkään tai koko päivän sataa vettä ja tuulee.

Tällä viikolla pitäisi hammaslääkärin tulla raspaamaan minun hampaani, että päästään taas kuolainten kanssa menemään.
Mutta hirnahduksiin seuraavaan kertaan.

Kiitolaukkaa ja tippuminen

Päätin vielä illalla käydä ratsastamassa. Alkuun meni todella hyvin, mutta jossain vaiheessa Minttu sai kiitolaukka-vaihteen päälle, eikä auttanut pidätteet eikä mitkään muutkaan (en tiedä mistä se energiansa sai parin tunnin aikana). Siinä sitten yritettävä pysyä kyydissä, mutta sitten kun Minttu rupesi lähenemään pihaa, niin tallinomistaja tuli eteen, ettei Minttu jatkanut matkaansa, koska keskellä tietä oli traktori. Minttu tekikin sitten todella jyrkän käännöksen ja kääntyi tallille päin vieläkin kiitolaukaten. Enhän minä siinä kyydissä pysynyt, vaan lensin kaarella maahan. Makasin vähän aikaa maassa, koska ilmat lähti pihalle. Nousin istumaan, niin itkuhan siinä tuli kun säikäytti pikkasen. Istuin vähän aikaa kunnes päätin nousta ylös ja kävelemään. Silloin tuntui vasemmassa pohkeessa pientä jumia, mutta se vertyi siitä pikkuhiljaa. Menin Mintun luokse, kun se oli juossut tallille toisen hevosen luokse ja riisuin kaikki varusteet ja laitoin sen kentälle juoksentelemaan. Ei tarvinnu paljoa käskeä kun pukkilaukat inahduksineen nousi ja siellä se revitteli niin pitkään kun vaan jaksoi juosta ja sitten kun rauhoittui, niin otin sen pois kentältä.

Nyt yön yli nukuttua, minun oikea jalkani on niin kipeä ja turvoksissa, että pitää tulehdus- ja kipulääkkeitä syödä. Jos jalkani olisi murtunut, niin en minä kävelisi ollenkaan, eli lihas revähtänyt vain. Yleensä kun minulle on sattunut jotain, niin ei ole kyllä yleensä paksujen luitteni ansiosta mikään paikka murtunut.

Nyt ainakin vähäksi aikaa jätän ratsastuksen, koska en voi ruveta könyämään kipeällä jalalla hevosen selkään. Sen ajan touhuillen Mintun kanssa kaikkea muuta kun saan jalkani parantumaan.

Shoppailua ja kaatosateita

Maanantai:

Kävin viemässä samalla kyydillä satulan postiin, kun tallilaiset kävivät kaupassa. :) Ei olis omaan autoon paketti mahtunut. :) Kävimme myös melkein samalla tulilla Viitasaarella ja sieltä tarttui mukaan:

Halpa ja kätevä 

Pitää kokeilla, et miten rupeaa vaikuttamaan

Tallinomistajan ostokset :)

Osti, kun kerroin miten kaikki kehuneet tätä :)

Lisäksi vielä osti Kruusen tervalaastaria.

Meni lähes koko päivä Viitasaarella ja olisin voinut myös sen jälkeen ratsastaa. Enpä viitsinyt sitten sotkee hevosen karvoihin minun ainoaita siistejä kenkiä ja farkkuja. Illalla menin tallille juuri ennen sisälle ottoa, joten ratsastus jäi siltä päivältä kokonaan. :(
Sisälle ottaessa hoidin Mintun kuntoon ja laitoin haavaan betadine-helosan sekoitetta, jonka jälkeen laitoin pintelin jalkaan, että tavallaan hautuu eikä pääse likasia puruja haavaan.

Haava nytten tämän näköinen:

Kyllä se siitä pikkuhiljaa parantuu

Tiistai: 

Aamulla näytti siltä, että vettä sataa koko päivän, mutta ei pitänyt paikkaansa. Oli myös sellaisia pätkiä jolloin ei satanut kun korkeintaan tihkusadetta. Kun sain Mintun varustettua, niin Minttu ravisteli päätään ihan hulluna. En tiedä johtuuko toi pään ravistelu nyt polttiaisista vai hammaspiikeistä. Kun päästiin matkaan, niin vielä muutaman kerran ravisteli ratsastuksen ajan ja sitten lopetti. Kävimme taas vähän ravailemassa ja laukkailemassa rantatiellä ja kävelimme sitten tallin ohi isommalle tiellä ja käytiin taas pikkuinen lenkki siellä kävelemässä. Kun käännyimme ja ajattelin, et mennään vielä tallin risteyksen ohi toiseen suuntaan, mutta se jäi haaveeksi, koska vettä rupesi satamaan kaatamalla ja Mintulle tuli kiire, kun ei kuullu mitään "pohinan" läpi. Siinä sitten jänisloikilla talliin ja varusteet pois ja loimi päälle. Pitäisi ostaa ohutvuorinen sadeloimi, niin voisi aina laittaa ratsastuksen jälkeen selkään, eikä tarvitse ängätä fleecevuorista sadeloimee hevosen niskaan, jossa tulee vielä lämmin. Nyt taas alkaa se loimittaminen, mut onneks Minttu on ruvenut pikkuhiljaa tottumaan loimittamiseen eikä enää äksyile. Tosin turhaa loimittamista yritän välttää, mutta kylmillä ilmoilla loimi laitettava, jos meinaa saada selän pysymään kunnossa ettei jumeja tule. 

Huomenna Minttu saakin pitää taas vapaa päivän, kun eläinlääkäri tulee joko huomenna tai loppu viikosta. Domosedan on haettu apteekista, joten eläinlääkärin soittoa odotellessa. Ko. pasta pitää antaa 30min ennen eläinlääkärin tuloa. Olisi kyllä helpompaa, kun saatas katsottua suuhun ennen kuin raspaa, mutta se ei onnistu kun pitää rauhoittaa. Jospa Mintun sais siedätettyä joskus tosta piikkikammosta. Apua kyllä olis Hevosen Kanssa- kirjasta ja voisinpa joskus kokeilla sitä harjoitusta :) 

Kärsimättömänä kävelee, kun kello lähenee 21.

Piti selästä ottaa kuvaa, niin osaa oikeanlaisen satulan hommata.

Sateita ja ukkosta

Tänä päivänä ei ole mitään muuta tehnyt kuin satanut ja ukkostanut. :( Tarkoitukseni oli et olisin liikuttanut Mintun ilman satulaa, mutta sekin taitaa vaan jäädä haaveeksi. Huoh. Enää viikko lomaa ja sitten alkaa koulu. Saa nähdä mitenkä sitä nyt jaksaa koulun jälkeen ratsastaa kun eka ajat aamulla 7 aikaan 60km, jonka jälkeen istut 5-7h koulun penkillä ja taas lähdet ajamaan 60km. Siinä pitäs vielä käydä ratsastustunnilla. Ainakin silloin Minttu saa vapaa päivän, koska ratsastustunnin jälkeen olen vasta myöhään Vesannolla.

Minun ei tarvitse kuin suunnitella ratsastamista, niin vähän ajan päästä rupeaa satamaan kaatamalla, vaikka enhän minä sokerista olekaan. :) Ärsyttää vaan kun jos kerkeekin selkään, niin vähän ajan päästä sitä onkin ihan litimärkä kun vettä sataa kaatamalla. Minun ei tarvitse kuin vähän aikaa olla kylmissään, niin kipeeksi tulen. Siitäkin on kokemusta, kun toissa syksynä oltiin luokan kanssa vaeltamassa, niin n. 10km matkan jälkeen tallille päästyäni tuntui, että kuume rupesi nousemaan. Kun pääsin omaan autoon, niin piti lämpimänä syyspäivänä laittaa lämmöt täysille :D Kotiin kun pääsin, niin oli mentävä kolmen peiton alle nukkumaan. Seuraavana päivänä soitin lääkäriin, niin mittasivat siellä lämmön ja kappas.. kuumetta oli 40,1 astetta. :/ Olikin vähän voimaton olo ja sain kipu- ja kuumelääkkeitä.

Joo-o. Ei kyllä varsinaisesti kuulunut toi asia tähän postaukseen, mutta kirjoitin minkä "sylki suuhun tuo" :D

Kaipaan niin selkään. :)

Pääsinpäs minä pikaseen käymään selässä ilman satulaa, mutta meinasin tippua kun oli neidillä intoo mennä. Tosiaan vaan pieni pyörähdys ja äkkiä alas. Hemmetin polttiaiset.

Hiljaa hyvä tulee

Tänään kävimme taas tiellä köpöttelemässä. Aluks kävimme tekemässä jo tutussa ympäristössä ravi ja laukka vedot ja kävely onnistui tallille päin joka kerta paremmin. Toki meinasi lähteä ravaamaan, mutta sain pysymään käynnissä. Kävimme myös vähän matkaa kävelemässä isommalla tiellä ja vähän matkan päästä pysäytin Mintun katselemaan ympärille. Siinä se seiso keskellä tietä korvat hörössä ja katseli ympärille :) Ei ollut kiire minnekään. Yleensä se on pysähtynyt ja katsonut vähän aikaa ja tehnyt äkki käännöksen ja lähtenyt kiihdyttämään vauhtia. Nyt ei ole ollut pariin päivään tota ongelmaa. Mentiin vielä tallin risteyksen ohi vähä matkaan, että tottuu myös toiseen suuntaan. :) Kyllä minä siitä vielä saan maastoratsun, vaikka sillä on aiemmin jo menty maastoissa, mutta näköjään pitää pikku hiljaa totuttaa vaan uusiin paikkoihin. :)

Satulat

Nyt löysin kolme Pfiffin satulaa, jotka voisivat sopia Mintulle. Laittelin viestiä tallivarusteeseen ja odotan vastausta. Ihmettelen kyllä, että miksi noin halvalla lähtee satulat.

Ensimmäinen satula vaihtoehto:

Pfiff VS villatopattu yleissatula

Toinen satula vaihtoehto:

Pfiff New Lord yleissatula

                Ja

Kolmas satula vaihtoehto:

Pfiff Beauty yleissatulapaketti

Tulikin jo vastaus kysymyksiini. Toi Pfiffin villatopattu satula sopisi Mintulle, koska siinä on avoinsäkätila, mutta esim. Pfiff Beauty on tarkoitettu suoraselkäiselle ja säättömälle hevoselle. Unohdin näköjään kysyä tosta New Lordista, mutta epäilen että siinäkin on normaali säkä.

Tosin toi VS on osittain synteettinen, joten on vähän hankalampi toppauttaa kuin normaalia nahkasatulaa. :( Jos ostan ton satulan, niin käytän sitä sen aikaa, kun saan kerättyä enemmän rahaa kasaan ja ostan kerralla laadukkaamman satulan esim. Kieffer Aachen tai Mustang Europa

Kuolaimettomien "testaus"

Tänään päätin kokeilla Mintulla uudemman kerran kuolaimettomia, kun viime kerralla se ei toiminut niillä ollenkaan, vaan lähti ryöstämään. Teinkin sitten pienimuotoisen "videopostauksen". Ääneni on hyvin karsea ja olen ujo, joten en keksinyt mitään sanottavaa.

Teimmekin tänään Mintun kanssa noin 2,5km lenkin ja neiti meni todella mallikkaasti. Ei ollut kiire minnekään. :) Taas sai säpsykohtauksen, mutta se sitten rauhoittu melkein heti ja jatkoi matkaa.

Aiemmin laitoin kuvan Mintun jalasta, jonka se oli telonut. Siinä oli nyt parina yönä side ettei lika pääse haavaan. Otin tänään sen pois, kun eivät olleet aamulla ottaneet sitä sidettä pois. Vähän aikaa kerkes olla ilman sidettä, niin oli mennyt sitten repimään se ja taas vuoti verta. Siinä sitten kylmällä vedellä huuhtomaan ja annoin kuivua ennen kuin laitoin tervalaastaria siihen. Ei meinanu millään antaa puhdistaa sitä vaan nosteli jalkaansa kokoajan. Myös silloinkin kun en tehnyt mitään, joten huomasin, että pikku kärpäsiä oli siinä haavassa. :/

Toi poskiremmi sen takia tossa renkaassa, kun muuten olis silmässä ja toimii noin paremmin.

Maastoreitti

Ajattelin nyt tänne laittaa tämän meidän maastoreitin, kun en ole aiemmin laittanut sitä. Se on kartasta tehty ja pituus noin 4km.

Piirsin meidän pihapiirin ja jatkoin tota tietä tallin rantaan ja soramontulle, joka näkyy vetenä. Reitin varrella on mutkainen mäkin, jonka päälle on varovasti mentävä, koska ei koskaan tiedä tuleeko auto tuhatta ja sataa vai rauhallisesti. Pitää kaks kertaa mennä toiselle puolelle tietä, jos meinaa ratsain kulkea. Toi olis kyllä ihan kätevä lenkki, kun pääsis tavallaan menemään ympäri eikä tarviis kääntyä. Myös hyvä reitti kun on yks isompi mäki, jonka voi mennä ravilla tai laukalla :) Mutta toivottavasti päästäis vielä ennen talvea menemään, mutta jos ei vielä silloin, niin viimeistään ensi kesänä :) Haluan edetä ihan rauhassa Mintun kanssa, että se tottuu siihen, että AINA tallille päin kävellään eikä vedetä kiitolaukkaa, kun on mukamas kiire syömään.