Moikka kaikki!
Nimeni on Hellu ja asun Lapinlahdella avopuolisoni kanssa. Työskentelen tällä hetkellä päiväkotiapulaisena. Omistan lämminveri tamman, jonka kanssa puskaillaan. Hevosiin hurahdin jo pikkutyttönä. Olisinko ollut 4-vuotias, kun sanoin isälleni että ostan naapurin hevosen kovalla rahalla. Minullahan ei ollut kuin kolikoita ja olin haluamassa niillä rahoilla oman hevosen :) Niimpä isäni joutui tekemään minulle puuhevosen, jolla sitten leikin et ratsastan oikeasti. Ensimmäisen kerran nousin ponin selkään kun olin 7-vuotias ja siitä se ratsastusharrastus alkoikin. Aloin käymään aluks kerran viikossa ratsastustunneilla, jonka jälkeen pääsinkin käymään jo kaksi kertaa viikossa. Vapaa-aikani vietin aina tallilla ja auttelin tallin siivouksessa ja hevosten hoidossa. Sain myös oman hoitohevoseni, joka oli torinhevos tamma nimeltä Faara Sov, jolla sitten sain ratsastaa tunneilla ja osallistuttiin myös estekisoihin. :) Jossain vaiheessa vanhemmillani ei ollutkaan enää varaa kustantaa harrastustani, joten jouduin jättämään hevoset syrjään. Muutaman vuoden päästä pääsin taas hevosten pariin kun pääsin ravitallille töihin. Siellä sit karsinoita putsasin sekä liikutin yhtä vanhaa ravuria. Sekä sieltäkin tallilta minulle jäi yks ihana tamma mieleen, josta tykkäsin tosi paljon. Kun ei ollut enää hommia ko. tallilla, niin lopetin sit jälleen hevosharrastuksen. Vuonna 2007 kaverini osti lämppäri ruunan, jota pääsin sit kokeilemaan. Muutaman kuukauden päästä tulikin sit ko. hevosella pitkä taival eteen kun jouduin ratsastamaan a paikasta b paikkaan ja matkaa kertyikin jotain 12km. Olihan se matka, mut oli tosi rauhallinen hevonen vaikka autotiellä ratsastinkin. Ei pelännyt yhtään autoja. Tuli taas se päivä kun jouduin unohtamaan hevoset kun ruuna lähti toiseen paikkaan, mut onneks pääsin aina silloin tällöin katsomaan ruunaa. 2009 Marras-Joulukuussa taas pääsin onneks hevosten makuun ja pääsinkin liikuttamaan Suomenhevos tammaa Pisaraa, jolla ei vielä puhkuria ollu. Innostuin taas hevosista ja huomasinkin, et talliin vielä mahtuu yks hevonen. Toukokuussa 2010 rupesinkin etsimään itselleni hevosta ja tulikin muutama varteen otettava ilmoitus, joissa tarjottiin lämppäriä. Kiinostuinkin parista hevosesta, mut sitten tuli ilmoitus Mintusta. Pitihän sitä lähtee katsomaan mahdollisemman pian ja jo silloin olin sitä mieltä et Minttu on minun. Tein päätöksen, et otan Mintun. Oli muuten kannattavaa, vaikka Minttu näyttikin johtajuuden, mutta ei se enää olekaan niin paha, mitä ennen minulle tuloa :) Olen touhunut Mintun kanssa jo 4 kesää ja aina vaan parempaan suuntaan. :)