lauantai 21. syyskuuta 2013

Kun on aika sanoa hyvästi!



Ei, en ole luopumassa Mintusta, joten tässä ei ole nyt siitä kyse, vaan Pisarasta. Pisaran puhkuri on nyt pahentunut entisestään ja olisi jo aika päästää pois, mut omistaja ja omistajan isä kiduttaa sitä viimeiseen asti. Jos Minttu olisi noin huonossa jamassa, niin pääsis mahdolliseman pian taivaslaitumille kun jäisi kärsimään viimeiseen hetkeen. Onhan se kamalaa ajatella kun toinen menettää rakkaan hevosen, joka on ollut heillä 9 vuotta. Olen miettinyt, et ilmoittaisin eläinsuojeluun Pisarasta, mutta sitten tulisi hevosenpito kielto ja joutuisin Mintun laittamaan jonnekin muualle. Hoito on muuten ihan asianmukaista ja Minttu on pysynyt terveenä eikä ole heinänkään laadussa moittimista kun tulee semmoisesta paikasta, jossa on tehty analyysit. Muita heiniä en syötäkään, kun voivat olla liian huonolaatuisia.
Mutta takas hevosasiaan. Olen sanonut, et sitten kun on aika luopua Pisarasta, niin sitten katsomaan uutta hevosta, joka on elämää nähny ja sillä voi ratsastaa ihan kuka vaan, joka on vaan rauhallinen. Olen tehnyt suunnitelman, millä etsiä hyvää hevosta kun tietää vaan tarvittavan kriteerin. Mm. Hintahaarukka, perusterve, ikä, koulutustaso, kilpailu-ura tai jotain tämän tapaista. Pisaran omistajien on osattava vastata kysymyksiin, jolloin voisivat löytääkin tosi hyvän Suomenhevosen, jolla voikin sit harrastaa monipuolisesti kuten ajella talvella reellä sekä maastoilla vaan köpötellen, eikä lähtis menemään pää kolmantena jalkana pitkin mantuja. Pisarahan oli ennen puhkuria hyvin haasteellinen ratsastettava, koska puskutti vaan mennä eteenpäin ilman minkäänlaisia jarrua. Ei auttanu pidätteet eikä norsunjarrut vaan painoi kuolaimelle ja jatkoi vaan kävelyä. Järkytyin kun kuulin, että Pisaran hampaita ei ole raspattu 9 vuoden aikana kuin kerran. Mintulla kummiskin on raspattu kerran vuoteen ja pitäs taas ens kuussa raspata. Viime raspauskerralla Mintulta löytyikin pienimuotoiset koukut ja pientä epätasaisuutta, joten toivottavasti nytkään ei olis kuin pienet koukut, kun syönnin aikana tiputtelee ruokaa ja maiskuttelee kun puree. Myös vaahtoo on tullut reilummin kuin normaalisti, joka viittaisi hammasongelmaan. Kuolainta ei ole vältellyt kertaakaan ja ratsastaminen on ollut sujuvaa ilman temppuilua.
Pisara kesällä -12


Pisara kesällä -13




Ensimmäisiä kertoja Pisaralla ratsastamista vuonna 2010




Pisaran selässä vuonna 2011 :) En ees tiiä mitä mä oon tekemässä, siks könötys :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti